Kastumisen jalo taito (2001)

Kaikki jotka ovat vähänkin moottoripyörällä ajelleet ovat varmasti joutuneet sateen kastelemaksi. Minä olen myös, ja joskus ehkä enemmänkin kuin sietokyky antaa myöten. Toisaalta kastuminen tai sateessa ajaminen on varustekysymys ja toisaalta asennekysymys (enkä tarkoita nyt hampaat irvessä- asennetta). Antakaahan kun selitän:

Varusteista ensin sen verran että mitä paremmilla varusteilla ajat, sen mukavampaa se on. Varmasti. Ja paremmuus ei tarkoita hintaa vaan varusteiden sopivuutta kuhunkin keliin. Kuumana päivänä farkut ja t-paita voi olla ainoa oikea valinta ja toiaalta joulukuussa ainakin itse suosisin nahkaa ja villaa. koulukuntiahan aina on, mutta itse uskon luonnonmateriaalien ylivertaisuuteen sekä mukavuudessa, kestävyydessä että tyylissä ja lämpimyydessäkin. Tähän asiaan en aio puuttua, kukin laittakoon päälle hänelle sopivimmat ajovarusteet. Itse asiasa koko tämä juttu on täysin riippumaton siitä, millaiset releet kullakin on.

Sitten se asennepuoli. Ja tämä nyt on se (mielestäni) tärkeämpi osio.

Koska te ajatte Bulletilla kuten minäkin (ainakin suuri osa teistä) on teidän jo täytynyt hyväksyä muutama asia: Pyörää pitää säätää, se on ihan mukavaa ja kuuluu asiaan. Jollain muulla on AINA nopeampi pyörä tai auto. Sekään ei haittaa yhtään. Lähinnä vaan ihmetyttää minne niillä on niin kova kiire. Ja sitten se tärkeä asia: Jos sataa niin kastuu. Jos on kylmä niin palelee.

Kuullostaa tyhmältä eikö niin. Miksei laita sadevaatteita? Miksei pukeudu villakalsareihin ja paksuun villapaitaan? Niin niin mutta ENTÄS SITTEN? Se pointti mitä yritän saada esiin on se, että ENNEMMIN TAI MYÖHEMMIN KASTUU AINA. TAI TULEE KYLMÄ.

Ja nimenomaan entäs sitten. Mitä siitä vaikka jollain on nopeampi pyörä? Mitä sitten jos vaatteet kastuu läpi?

Nimittäin kun myöntää itselleen että kastuu kuitenkin, ei se loppujen lopuksi olekaan kovin epämukavaa. Kaikkihan me olemme varmasti käyneet uimassakin ja se vasta on märkää puuhaa. Itse olen oppinut pitämään pahimpana sitä vaihetta kun ALKAA kastua. Silloin tekee helposti mieli laittaa pillit pussiin. Mutta kun myöntää itselleen että joka tapauksessa tulee kastumaan ja jos on riittävästi luonnonmateriaalia päällä voi nauttia ajamisesta helposti edelleen.

Luonnonmateriaalit ovat hyviä siksi, että varaavat lämpöä erinomaisesti märkänäkin. Villahousut ja paidat kunniaan!!!

Kun on kastunut on helppo lakata katselemasta ympärilleen ja painaa vain niska kyyryyn ja surkutella omaa tilaansa. MIKSI? Olet tien päällä oman pyöräsi kanssa ja kaiken lisäksi selviytymässä jostain sellaisesta joka ajaisi marjanpöoimijat sateensuojaan. Rintaa rottingille ja ylpeästi ympäristöä tarkkailemaan. Hienointa on vapauden ja itsensä voittamisen tunne, jonka tuollaisesta saa. Silloin endorfiinia erittyy elimistöön siinä määrin että unohtaa kastuvansa ja pääsee ikäänkuin pieneen "pilveen". Ei siis ollenkaan huono palkkio sateessa ajamisesta...

Ne, jotka minun kanssani Kuninkaantien ensimmäisenä päivänä istuivat iltaa Turun Koulubaarissa (vai mikä se nyt olikaan) muistavat varmasti miten euforisessa tilassa olin.

Eipä muuta sitten. Nauttikaa ajamisestanne. Joka ilmassa ja säässä.

Aina se auton tai tupperwarepyörän voittaa

Lauri "Angry Man " Ankerman

Pääsivu

Tietoa

Kerho

Tapahtumat

Arkisto

Kuvat

Tarinat

Ilmoitukset